Suuntana seuraava seikkailu: Hongkong ja Vietnam

Tämän talven lomasuunnitelman tekeminen oli harvinaisen kimuranttia. Ei siksi, etteikö maailmassa olisi paljon paikkoja vielä käymättä ja mahdollisuuksia koluamatta. Ei toki, vaan siksi, että lentolippujen hinnat olivat suotuisista joulunpyhistä johtuen kentien korkeammat kuin koskaan. Jollei varannut lippuja heinäkuussa, ei meno-paluuta saanut enää syyskuussa minnekään alle tuhannella eurolla. Piti keksiä, mihin pystyisi lähtemään ilman konkurssia tai pankkilainaa.

Mistä tällaisia katuja löytyy?

Etelään, länteen vai itään?

Meillä lähdön ajankohta osuisi joulun jälkeisille arkipäiville, koska joulun halusimme olla kotona – ja myös koska joulua ennen lentojen hinnat olivat kaikkein korkeimmat. Siitä pystyisimme olemaan vajaan kaksi viikkoa reissussa, joten kaukokohteet onnistuisivat ajallisesti, mutta ihan kaikkein kaukaisimpiin suosikkipaikkoihin, kuten Uuteen-Seelantiin ei siinä ajassa lähdettäisi.

Olisiko tässä kaupungissa jotain nähtävää? Hong kong.

Surffasin elo-syyskuun hiki hatussa lentoja. Kaivelin myös kaikkien matkanjärjestäjien kaikki mahdolliset pakettimatkat. Kuinka voi olla mahdollista, että neljän hengen perhettä ei saa talvilomalle minnekään muualle kuin Kanarialle alta kymppitonnilla? Tähänkö on tultu. Kyynel.

Lopulta, kaiken yöllisen internetin hakkeroinnin jälkeen minulla oli neljä vaihtoehtoa, jotka osuivat matkabudjettiin. Ja tällä kertaa toimittiin sillä tavalla, että yhtenä synkkänä syyslauantaina matkalla Ikeaan, suoritimme lomaäänestyksen.

Finaaliin päässeet kohteet

Suuren Lomaäänestyksen finaalissa oli siis seuraavat kohteet selityksineen.

Kanaria, Teneriffa:
Käsittääksemme ihan kiva saari. Emme ole käyneet. Teiden rinteillä patikointi kiinnosti kaikkia. Lennot kohtalaisen hintaiset. Mini ja me aikuiset olimme pari vuotta sitten viikon Gran Canarialla, mikä on minin mielestä ollut yksi kivoimmista paikoista, koska siellä oli suklaalähde ja eläinlautaset. Lue: siirryimme viikon all inclusiven ruokailusta toiseen ja välillä palelimme altaalla.

Eli sitten ne miinukset: Sää ei välttämättä lämmin. Meressä tuskin tarkenisi uida. Asuminen ja eläminen ihan Suomen hinnoissa, jollei jopa paikoin kalliimpaa. Ja lopulta tämän siirsi hylätyksi vaihtoehdoksi se, että Teini ei halunnut lähteä kuormittamaan turistina saaren nyt jo kärsivää infraa ja vesitilannetta. Pidetään Kanaria paikallisilla, sillä perusteella emme nyt valinneet tätä. Minille luvattiin, että hän saisi jotain eläinlautasia parempaa…

Teneriffa ja Teiden huiput eivät pärjänneet lomaäänestyksessä.

Dubai, mikä ikinä paikka siellä:
Olemme olleet Miehen kanssa siellä kahdesti. Periaatteessa joku kiva rantaparatiisi all inclusivella olisi voinut toimia viikoksi lasten kanssa. Yhtenä päivänä Burj Khalifaan kirkumaan ja toisena Dubai Malliin shoppailemaan (tai laskettelemaan, heh), ja loppu aika altaalla tai käsittämättömän lämpimässä vedessä lilluen. Minille tämä olisi ollut helposti kaupattavissa, mutta Teini sanoi ei.

Eli miinukset: Pilvenpiirtäjät ja päätön suuruudenhulluus ei oikein kuulu meidän perheen suosikkeihin. Teini kesti New Yorkin, koska siellä oli niin uskomaton variaatio kansoja ja kullttuureita, mutta Dubaissa ei ole oikein mitään aitoa. Ja onhan se näin, en voi kiistää. Lisäksi kyseisen maan ihmisoikeusrikkomukset oli myös päässeet Teinin tietoon, joten ei puhettakaan, että sinne voisi mennä. Emme siis pakottaneet ketään toimimaan arvojaan vastaan, ja hylkäsimme Dubain.

Suurkaupungin syke ei kiinnostanut lapsia tällä kertaa.

Bangkok plus joku rantapaikka, esim. Cha Am tai Hua Hin:
Tänä vuonna Bangkok todisti suosionsa lentokohteena, ja edulliset liput oli myyty loppuun jo ennen kesälomien loppumista. Joulun ajan halvimmat meno-paluut pyörivät 1200 €:ssa per nenä, ja syyskuuhun tultaessa suorat lennotkin olivat muistoja vain, ja pienellä pompulla vaihtamisellakaan ei lipun hinta jäänyt alle 1400 €:n. Eli ei siis omatoimisesti Bangkokiin. Mutta tässä kohtaa hoksasin tutkia myös pakettimatkat, ja yllätyksekseni Aurinkomatkat tarjosi neljälle hengelle pakettimatkaa Bangkokin kautta Cha Amiin tai Hua Hiniin suorilla Finskin lennoilla hintaan 5000 €. Sisältäen siis lennot ja asumisen. Kutkuttavaa, ajattelin.

Teini ja minä Bangkokissa joku 10 vuotta sitten.

Mutta sitten tuli tyrmäys: Ensin Mies sanoi, ettei halua sellaisiin hotelleihin, koska ne olivat tietysti halvimmasta päästä ja jäljelle jääneitä jämävaihtoehtoja. Ja sitten Teini sanoi, ettei halua Thaimaahan. ”Siellä on nyt oltu niin paljon, etten lähde!” hän totesi. Sen siitä saa, kun totuttaa lapset reissaamaan polvenkorkuisesta saakka.Minä ja Mini olisi ihan tyytyväisenä menty Thaimaahan huonompaankin hotelliin, kunhan olisi päästy snorklailemaan ja lämpimään. Mutta kaksi vastaan kaksi tilanteessa Thaimaa sai jäädä.

Eli mikä sitten selviytyi voittajaksi?

Hongkongin kautta Vietnamiin

Olin huomannut, että Finnairin reitti Hongkongiin oli huomattavasti edullisempi kuin Singapore tai Bangkok. Siksi aloin tutkia, mihin Hongkongista pääsisi edullisesti, ja vastaus on Vietnam. Vietnam, mikä loistava idea! Olimme olleet siellä Miehen kanssa 10 vuotta sitten, mutta lasten kanssa ei koskaan.

Tämä nähtävyys käydään katsomassa, koska se sijaitsee lähellä kohdettamme.

Vietnamia äänestivät lopulta kaikki. Ja etenkin kun päätimme vielä pysähtyä matkalla pariksi yöksi Hongkongiin, jossa ei myöskään ole koskaan käyty. Mutta jottei tilanne kuitenkaan olisi näin helpolla mennyt maaliin, niin Honkkarista on yhteys kolmeen paikkaan Vietnamissa, ja vielä piti päättää, mihin niistä mennä. Hanoi suljettiin heti pois, koska siellä on kylmä tuohon aikaan, ja minulta jää taas näkemättä Halong Bay, jonka olen aina halunnut nähdä. Kaksi muuta vaihtoehtoa ovat Phu Quocin saari Siaminlahden rannalla ja Da Nangin ja Hoi Anin alue Kiinanmeren puolella. Phu Quoc olisi aurinkovarma rantakohde, mutta siellä ei juurikaan muuta sitten olisi, Hoi An puolestaan Unescon maailmanperintökohde, jota ympäröivät lukuisat muutkin Vietnamin kulttuurikohteet ja upeat luontoreitit. Lämpötilat siellä olisivat parhaimmillaan hyvät, pahimmillaan ei niin hyvät. Ja tätä jouduimmekin pureskelemaan hetken.

Hoi Anin kaupunki, jonne suuntaamme, on Unescon maailmanperintökohde.

Hoi An – täältä tullaan

Nyt valitsimme poikkeuksellisesti aurinkovarmuutta vastaan ja aidon kulttuurin puolesta, sillä lopulta kaikki meistä halusivat nähdä Vietnamia, ei pelkkää turistirantaa. Niin siis päätimme vielä Da Nangin ja Hoi Aninkin välillä tehdä ratkaisun olla Hoi Anissa, joka on käsityöläisyydestään, paperilyhdyistään, silkin ja saven valmistuksesta ja monesta muusta perivietnamilaisesta asiasta tunnettu paikka. Ja on siellä rantakin. Toki Kiinanmeri on aina Thaimaan rantoihin verrattuna levoton, ja tammikuussa voi vielä olla sen verran kovaa merenkäyntiä, että snorklaamaan ei pääse. Mutta hyvällä tuurilla pääsee, ja pidämme peukkuja sen puolesta.

Pidetään peukkuja, että Vietnamin kevät, eli ensimmäinen kuivan kauden kuukausi on tänä vuonna myös lämmin.

Lopulta koko perhe oli enemmän kuin tyytyväinen tähän valintaan. Jännää, päästään näkemään jotain ihan uutta. Nyt vaan hotellien metsästykseen.

Ja ennen kuin tuo seikkailu tulee vastaan, on vuorossa pikainen piipahdus Madridissa ensi viikolla. Siitä sitten seuraava blogi.