Kaikkea ehtii neljässä päivässä rannikolla, kuten esimerkiksi kuvitella kuolevansa myrskyssä asuntoveneessä. Opimme myös paljon käteviä kikkoja pysäköintiin Sloveniassa, kantapään kautta toki. Saimme myös ehkä parasta tryffelipizzaa ikinä, ja Mini pääsi keräilemään kauniita kiviä.

Miten taittuu matka Venetsiasta Slovenian rajalla olevaan Triesteen, ja sieltä eteenpäin Slovenian puolelle Koperiin? Mikä onkaan Slovenian paras autovuokraamo, ja pääseekö bussilla minne vaan? Reissun pari maata pitkin matkustuspäivää ja niiden tärkeimmät opit, olkaa hyvät.

Helleaallossa Venetsiassa. Hikiset päivät ja kuumat yöt rajoittivat hiukan jaksamista, mutta yhtä kaikki - olimme myytyjä. Tänne pitää palata, eikä vähiten siksi, että kaupunki tarjoili sekä Minin parhaan ruuan koskaan että Aperol-slusheja. Mikä mieletön kuumien kelien innovaatio!

Kaikista Pariisin päiväretkistäni sykähdyttävin. Tervetuloa euroviisuhuuman jälkeiseen, tunteikkaaseen sukellukseen Claude Monet’n taiteeseen ja samalla opit, mitä kuuluu tehdä, jos lounasviini on pahaa.

Jos periaatteesi on se, että haluat yllättyä positiivisesti, tämä on hetkesi. Aion nimittäin kumota monet kuulemani negatiiviset kokemukset Ateenasta. Minua se kohteli todella hyvin. Olen sitä mieltä, että kaikki muut ovat vain väärässä. Tsekkaa itse.

Oh boy, koskaan ei ole harmittanut mennä hienoon paikkaan näin väärässä mielentilassa. Mutta Milanossa opimme paljon ylähyllyn pölyyttyneistä viineistä, hotellien äänieristyksestä ja joitakin historiallisia faktoja alueesta, joita emme enää kuitenkaan muista. Against all odds, tämä(kin) oli silti hieno reissu.

Kolmas kerta Alicanten alueella toden sanoo. Ensimmäinen ja toinen nimittäin eivät sanoneet juuri mitään, mutta tämä viimeinen oli bränditeko Alicantelle: löytyihän sieltä jotain omaa, jotain märkää ja jotain kaunista. Varsin mainio etätyöviikkokohde!

Mitä näkee turistikohteessa pilvien keskellä? Ei paljon mitään. Mitä näkee meressä, jossa on korallien lisäksi kolmesataa aasialaista turistia oransseine pelastusliiveineen? Ei paljon mitään. Mutta retket pitävät mielen pirteänä, ja toki hiekkaranta kelpaa aina.

Miten 10 hengen matkaseurue asuu Hoi Anissa ja kuinka selvitä aasialaisesta uudesta vuodesta. Paluu Vietnamiin tarjosi sesongin kuhinaa, Lunar New Year -juhlintaa ja rutkasti uima-allasaikaa. Puhumattakaan parista täydellisestä spa-retkestä.

Lumi sotki Euroopan ja samalla teki oman twistinsä Teneriffan-lomalle. Miten ottaa kaikki irti 28 tunnista yksin? Tai miten ottaa kaikki ilo irti all inclusivesta kaksin? Nostalgiamatka minuuden syvyyksiin lapsuudenystävän kanssa - naurulla, viinillä ja draamalla maustettuna. Tarinaan liittyy myös aggressiivinen ajotapa ja jokunen nolo hetki.

Hullu tarina covid-ajan matkustamisesta ja kaikesta byrokratiasta ja säätämisestä. Tämä on myös tarina sinnikkyydestä, josta johtuen saimme viikon lähes omalla saarella, omassa hotellissa ja omalla rannalla. Tarinassa on jotakin uskomatonta ja unohtumatonta - ja yhtä aikaa piinaavaa.

Työmatka Suomen pimeydestä eteläisemmän Euroopan valoon. Aamupäivät kävelypalavereja, iltapäivät työskentelyä aurinkoisella kattoterassilla. Tylsempääkin työ voisi olla. Reissun yllätysmomentteina tutustutaan portugalilaiseen leipälimaan ja simpukkaviiniin.

Ei kai ole Napolia ilman pizzaa. Eikä ole jalkapalloa ilman Maradonaa. Ja kun yhdistää pitkään viikonloppuun reilun annoksen kaikkia noita, syntyy kerrassaan onnistunut miniloma. Toisin sanottuna: Miehen kanssa jalkapallo-, pizza-, ja Aperol-turisteina pitkin Napolia ja yllätyskäänteenä myös Pompejissa. Let’s go.

Wien, mikä aivan uskomaton viininystävän kaupunkikohde. Miksei kukaan ollut kertonut tästä? Ratikalla viinitiloille, salaisilla kulkukorteilla viinikellareihin. Mitä muuta voi kahden ystävän viikonloppureissulta oikeasti toivoa?

Työmatkoista on harvoin mitään kerrottavaa, mutta Riikasta tarttui matkaan kolme vahvaa vinkkiä. Ja kehotus kokeilla vaikka pitkää viikonloppua, sillä Riikaan pääsee halvemmalla kuin Helsingistä Tampereelle.

Voi pojat, mikä syksy tästä on tulossa. On työmatkaa ja huvimatkaa, ja työmatkoista harvoin on mitään kerrottavaa. Tai siis hetkinen, pitääkö se paikkaansa? Itse asiassa tämä kysymyksen äärellä mieleeni tuli yksi jos toinenkin työmatka, jotka ihan vallan saivat ääneen naurahduksen aikaiseksi. Mutta miksi, koska kukaan tuskin nauraa palavereille?

Kyproksen jälkimainingeissa päätin tehdä paluun Kreikkaan. Pari vuotta sitten lomailimme Kreetalla pienessä Balin kylässä, joka kyllä tarjoili meille kymmenen päivää parastaan. Reissun yllätyskäänne oli liskotalo keskellä ei mitään, sekä kerrassaan mainio villamanagerimme, Mister Stelios. Ah, fetaa, tsatzikia ja moussakaa kaksin käsin. Kreikka <3

Mitä odotimme Kyprokselta? Aurinkoa, lämpöä, rantoja, snorklausta ja hyvää kreikkalaista ruokaa. Saimme sitä kaikkea, sekä ihanan yllätyksettömän, rennon ja toimivan rantaloman. Efkharisto Kypros!

Vähän pitkin hampain, silti ihan hyvien kokemustenkin vuoksi, tässä lyhyesti ja ytimekkäästi Dubai. Kaikkea kaikille, ylitsevuotavuuden tyyssija, ihmisen yliampuvuuden ja suuruudenhulluuden keskus. Mutta yhtä aikaa aurinkovarma, lämmin ja laadukas. Sitä kaikkea ja paljon paljon muutakin on Dubai.

Kas, miten päättikään lomaraati tällä kertaa? Menemmekö julkkisten suosimalle Comolle, vai kutsuuko meitä tällä kertaa helppo rantalomailu? Kyllä kyllä, olemme tänä vuonna lasten päätöksellä helpon rantalomailun puolella, joten tässä ohjeet siihen.