Nai Harn – kaunis, ja kansoitettu

Rawain hälinän jälkeen siirryimme pienen matkan päähän saaren toiselle puolelle Nai Harniin. Paikan olin valinnut siksi, että joku matkayhteisö oli äänestänyt sen Phuketin kauneimmaksi rannaksi. Kaunis se toki olikin, mutta näin huippusesonkina myös hurjan täynnä. 

Nai Harnin ranta on kuuluisa auringonlaskuistaan.

Kuitenkin elämää helpotti huomattavasti se, että tällä kertaa kaikki oli todella kövelymatkan päässä, jopa nelivuotiaan kanssa. Majoituimme pienessä ja mukavassa Nai Harn Beach Resortissa, josta ihan kaikki oli käveltävissä: ravintolat (resortissa myös oma), aamiaispaikat, kaupat, hieronnat (tästä lisää kohta) ja tietenkin se ranta. Resortti itsessään oli tosi pieni ja simppeli, mutta siellä oli kaikki tarpeellinen. Huoneet olivat siistit ja ilmastointi hyvä, uima-allas kiva ja ravintolasta sai kaikkea, paitsi aamiaista. Tai sai sitäkin, mutta hyvin kapealla valikoimalla. Onneksi parin sadan metrin päässä sijaitsi aivan ihana, ranskalaisen omistajan pitämä ravintola, jonka aamiaispatongit, croissantit, omeletit, crepet ja pannukakut pitivät meidän jengin kylläisinä pitkälle iltapäivään, joskus jopa illalliseen saakka.

Nai Harnin alue

Nai Harnin alue jakaantuu oikeastaan kahteen osaan, joiden välissä on järven tapainen alue. Sen ympärysmitta on jotakuinkin kilometrin, ja sitä pitkin pääsee kävelytietä rantaan. Ne Nai Harnin kaksi osaa ovat siis ranta ja järven toinen pääty, jossa sijaitsevat alueen kaupat ja suuri osa hotelleista. Alla olevalla videolla näkyy järvi rantaan päin kävellessä.

Ranta on sopivan kokoinen ja sen molemmissa päissä on alue, josta saa vuokrata rantatuoleja. Me emme kuitenkaan ikinä päässeet rantaan niin ajoissa, että olisimme saaneet sellaiset, eikä se haitannut lainkaan. Pyyhkeet hiekalle vaan ja aaltoihin. Niin, ne aallot, ne olivat tällä rannalla isoja, ja kasvoivat iltaa kohti. Ihan porukan pienimmälle aallot olivat jopa liian kovat hetkittäin, ja parina päivänä useamman kerran pesukoneessa pyörittyään hän ilmoittikin, ettei aio enää tulla tälle rannalla. Palasimmekin sitten vielä kerran ihan lähellä olevalle Ya Nuin rannalle, jonne olimme ensimmäisinä päivinä löytäneet tiemme. Se oli koko jengin mielestä rannoista kaikkein kivoin, ja yhdyn kyllä tähän mielipiteeseen.

Rantapäivän jälkeen illallisella Nai Harnin rannassa.

Nai Harnin rannalla on kuitenkin tosi kiva, puiden alle levittyvä ravintola-alue, jossa on kätevää syödä rantapäivän kesken tai jälkeen. Yhtenä päivänä kävimme hakemassa rantaan grilikojuista cartaita ja ison kasan pilkottuja hedelmiä. Kyllä sillä yhden rantalounaan saa kuitattua. Eikä siinä kaikki: rannalla on myös hierontakojuja. 

Yksi elämäni parhaista hieronnoista

Eräänä päivänä päätimme, että aikuiset saavat käydä vuorollaan hieronnassa ja kukin viihdyttää lapsia kun toinen on poissa. Menin ensimmäisenä testaamaan kauan kaipaamani Thai-hieronnan ja koska olen säästeliäs, en ottanut rannan 400 bahtin hierontaa, vaan menin ravintola-alueen toiselle puolelle, jossa hieronta oli satasen halvempi. Ja ai että, siinä erilaisiin asentoihin vääntyessä ja lihasten huutaessa armoa hierojan käsissä tajusin vasta, miten umpijumissa olin. Kehonhuolto on selkeästi jäänyt kiireessä vähemmälle, ja juuri siksi hieronta tuntuikin varmaan poikkeuksellisen ihanalta. Voimaa tämä täti kyllä käytti säästelemättä, mutta ehkä hyvä niin. Koko syksyn jumit auottiin samalla.

Vihdoin, tätä oli odotettu.

Toisena päivänä testasimme asuntomme vieressä sijaitsevaa hierontapaikkaa sellaisella toteutuksella, että kaikki aikuiset olivat yhtä aikaa hieronnassa ja minit kynsihoidossa ja lakkauksessa - ja Teini vahti toteutusta piirrustusvihkonsa kanssa. Se oli varsin toimiva kombo ja jokainen nautti omasta roolistaan. Hieronta tosin oli vähemmän voimallinen, mutta sitäkin rentouttavampi, ja sopi juuri sen päivän vähön vösyneeseen mielentilaan. Edellisenä iltana oli kukuttu hereillä korttia pelaten aika myöhään, ja siksi energiatasot eivät olleet korkeimmillaan. 

Heipat kavereille ja viimeiset päivät omalla jengillä - ja Minin kuume

Kun kaverit lähtivät aikaisin aamulla kohti Helsinkiä, mekin siirryimme läheiseen asuinrakennukseen, josta olimme vuokranneet kivan pikku condon pariksi yöksi ennen matkan jatkumista kohti Bangkokia. Viimeisenä yönä ennen siirtymistä Minillä nousi jostakin syystä kuume, joten oli onni onnettomuudessa, että siirtymä oli muutaman sataa metriä samaa tietä eteenpäin. Sen verran Mini kuitenkin jaksoi, että juhlistimme syntymäpäivääni illallisella pienessä, tutussa ranskalaisravintolassa, mutta seuraavana päivänä hän vain makoili asunnossa viileässä ilmastoinnissa ja oli aika kovassa kuumeessa.

Synttäri-illallisella.

Tietysti siinä kohtaa tein jo varasuunnitelmaa, että jos hänellä on joku trooppinen tauti, eikä kuume laske, käymme Bangkokissa lääkärissä ennen kuin matkan olisi tarkoitus jatkua Singaporeen parin päivän jälkeen. Toki kovassa kuumeessa matkustaminen olisi Minille rankkaa, ja siksi pidinkin kaikki varpaat ja sormet ristissä, että kuume laskisi ja olo paranisi ennen kuin jatkamme matkaa.

Aaltojen ratsastajat valmiina kuin viimeistä päivää.

Viimeinen kokonainen päivä Nai Harnissa oli kuitenkin myös Teinin viimeinen mahdollisuus päästä rannalle, kunnes hän sitten lentäisi uudelleen liittymään reisuumme helmikuussa. Siksi Mies ja Mini jäivätkin asunnolle, ja minä hoidin rankan roolini äitinä viemällä Teinin vielä aaltoihin. Ja kas, ikään kuin aallotkin olisivat halunneet tarjota Teinille parastaan loman loppumisen kunniaksi, sillä ne olivat isommat ja upeammat kuin aikaisemmin tällä rannalla. Nautimme yhdessä muutaman tunnin aalloista ja itsekin ihan innostuin sukeltelemaan niissä.

Nai Harn oli oikeasti ihana, etenkin kun suurin uuden vuoden turistimassa oli kadonnut rannalta.

Sitten olikin aika pakata kamat ja valmistautua seuraavan päivän siirtymiseen kohti Bangkokia. Ja taas kaikki varpaat ja sormet olivat pystyssä, että Minin kuume hellittäisi, sillä Bangkokissa meillä oli suunnitelmissa löytää eräs ravintola, jossa olimme olleet Teinin kanssa uutena vuotena seitsemän vuotta sitten. Mutta jos Mini olisi kovin kipeä, se(kin) suunnitelma menisi mönkään. Eli pientä jännitystä ilmassa pakkailimme tavaroitamme Nai Harnissa, ja valmistauduimme seuraavaan päivään. Suunnitelmamme testata läheinen, ihanan näköinen italialainen ravintola vaihtui siihen, että Crab toimitti meille pizzat asunnolle. Onneksi näin pitkällä matkalla on päiviä vaikka muille jakaa, ja muutokset suunnitelmiin ovat enemmän kuin poikkeus. Siksi leffailta pizzan kanssa ilmastoidussa asunnossa oli kuumepotilaalle varmasti parasta lääkettä.

Ya Nuin ranta sen ja Nai Harnn väliin jäävän kukkulan päältä kuvattuna.