Meksiko vol 1 - Jukatanin all inclusive

Matkamme viimeinen etappi suuntautui Meksikoon, ja siihen oli hyvä syy. Kaveriperheemme tulisi sinne, ja jakaisimme saman talon lomamme viimeisen viikon ajan. Lensimme siis Miamista Cancuniin, ja otimme siitä taksin hotellille Tulumissa.

Meksikon täydellinen turkoosi meri.

Mutta ennen kuin saisimme talon käyttöömme, viettäisimme pari päivää kavereiden valitsemassa all inclusivessa lähellä taloamme. He menisivät sinne muutaman päivän ennen meitä, ja sitten meillä olisi odotettu jälleennäkeminen Meksikossa. Kavereilla on kaksi lasta: Minin ikäinen tytär ja 9-kuukauden ikäinen vauva. Siksi all inclusive, että heille oli tärkeää lomailla mahdollisimman vaivattomasti, ja ymmärrämme varmasti kaikki hyvin miksi. Mutta ensin saattelisimme Teinin kotimatkalle Miamista.

Taas heipat lentokentällä

Eli lennähdimme taas Miamiin. Olin varannut meille mahdollisimman kivan lentokenttähotellin Teinin viimeiseksi illaksi, etenkin koska seuraavana päivänä olisi vielä aikaa olla hetki altaalla ja nauttia auringosta.

Viimeisen päivän uintihommat.

Embassy Suites by Hilton todellakin oli sitä mitä piti. Meillä oli ihana kahden huoneen huoneisto, jossa oli erikseen makuuhuone ja olohuone, ja hotellissa oli kiva grilliravintola, upea atrium-sisäpiha ja etenkin mukava uima-allasalue porealtaineen kaikkineen. Viimeisenä iltana söimme juuri sitä mitä Teini halusi ja seuraavan päivän nautimme melkein aurinkoisesta ja melkein lämpimästä päivästä Miamissa. Ja sitten oli aika lähteä taas kentälle sanomaan hyvästejä.

Teiniä tämä jännitti. Ei siksi, että lento olisi ollut jotenkin jännittävää, vaan siksi, että ajatus ventovieraan saattajan seurassa hengaamisesta monen tunnin ajan ennon lentoa ei ollut kauhean mukava. Mutta kas, Miamissa tässä olikin eri käytäntö kuin muualla. Siellä yksi saattaja sai mennä väliaikaisella boarding passilla portille saakka saatettavan kanssa odottelemaan, kunnes oli aika mennä koneeseen. Tämä silminnähden helpotti Teiniä, ja vietimmekin tosi hauskan parituntisen kentällä yhdessä.

Vikat lounaat lähidinerista.

Taas kerran sisuskalut kääntyvät ympäri, kun sitten tuli aika sanoa heipat, ja katselin, kuinka hän katosi portin läpi koneen uumeniin. Näkisimme 10 päivän kuluttua Suomessa, joten nyt ei olisi niin pitkä aika odotettavana.

Joskus hävettää muiden puolesta, nyt oli se hetki

Harvemmin todellakaan joutuu kokemaan valtavaa myötähäpeää muiden puolesta, paitsi ehkä suomlaisturistien Tallinnassa, mutta Meksikon all inclusive, Catalonia Yucatan Beach oli sellainen paikka. Ja kyllä, syynä oli ihan varmasti ilmainen alkoholi.

Allasalueen yleisilmettä.

Jos Fijillä all inclusive oli hyvinkin hillitty ja altaalla meininki aina sellaista, että sitä kesti katsella, Meksikossa tilanne oli toinen. Kenties syy oli siinä, että Fijillä drinkkejä tai juomia sai hakea vain yhden kerrallaan, tai siinä, että suurin osa hotellin asiakkaista oli australialaisia tai uusiseelantilaisia eläkeläisiä. Mutta koska Meksikossa kukaan ei laskenut mitään, ja juomia sai hakea vaikka kymmenen litran kanisterin kerrallaan, jos sellainen sattui olemaan mukana altaalla (ja kyllä, monella oli oikeasti iso termoskanisteri drinkkejä varten), ja koska ihmiset olivat 90% amerikkalaisia tai kanadalaisia – kaiken ikäisiä tosin – niin meno kaikilla altailla oli kertakaikkisen holtitonta. Välillä joutui oikeasti katsomaan toisaalle, ettei olisi joko nauranut tai itkenyt ääneen.

Hotellin rantaa.

Onneksi olimme tuolla vain kolme yötä. Siinä ajassa sai syödä ihan riittävästi hyvää ruokaa buffetista, ja se oli todella hyvää, siitä pisteet hotellille. Taisin viimeisenä päivänä vetää ihan täydelliset tacoähkyt. Ja toki ehdimme niitä drinkkejäkin hakea sen verran, ettei hetkeen pina coladaa tai margaritaa tee mieli.

Hauskaa hotellissa oli myös se, että pihassa juoksi vapaana isoja liskoja, aguteja ja pesukarhuja. Lapsille paikka oli kuin pieni eläintarha, enkä itsekään ole ehkä koskaan nähnyt aguteja livenä, pesukarhujakin ihan tosi harvoin.

Hän on aguti.

Puutarhan liskoja.

All inclusive voi erota paljonkin

Mikä puolestaan yllätti positiivisesti oli se, miten all inclusiven käyttö lähtöpäivänä toimi. Fijillä meidän piti lähteä hotellilta vasta neljältä, mutta all inclusive loppui klo 11, ja sen jälkeen jouduimme maksamaan kaikesta ruuasta ja juomasta ja huoneen saimme pitää 30 dollarin hinnalla per tunti.

Hotellin kids clubissa Mini sai ihanat letit.

Meksikossa meille sanottiin, että kunhan kamat ovat huoneesta pois klo 12, saisime syödä, juoda ja käyttää hotellia muuten niin pitkään kuin halusisimme, ja sehän sopi meille, koska matka seuraavaan paikkaan oli 20 minuuttia. Ehtisimme suihkuun sielläkin. Joten toimimme juuri näin: söimme, joimme ja uimme vielä niin paljon kuin jaksoimme. Ja sitten kohti Tankah Shoresin taloamme.

Beach bar ja rantatuolimeininkiä.

Matkan ihanin yllätys Tankah Shoresissa

Luulin tietäväni mitä odottaa, kun saavumme Tankah Shoresiin. Talo kuitenkin yllätti. Casa Playa Azul oli ihan mieletön. Kun kävelin talon läpi sen takana olevalle rannalle ja katselin turkoosina eteen avautuvaa merta, omaa rantaa, uima-allasta ja koko aivan upeasti laitettua piha-aluetta, olin sanaton. Tämä paikka olisi aivan täydellinen viimeiseen viikkoon ennen kotiinpaluuta. Mutta siitä, miten päädyimme tänne, kerron enemmän hetken päästä.

Upea Tankah Shores.